uutinen yritysakatemia


Uutiset

Uutisosiostamme löydät ajankohtaiset uutiset tulevista lakimuutoksista ja muista koulutusaiheisiimme liittyvistä asioista.




Tietosuojasääntelyn uudistus


Jokaisen henkilötietoja käsittelevän yrityksen, organisaation ja viranomaisen tulee tarkastella, miten tuleva lainsäädäntöuudistus tulisi huomioida jo meneillään olevissa hankkeissa ja ennen kuin nämä hankkeet päättyvät. Uudella asetuksella saattaa olla kokonaisvaltainen vaikutus organisaation toimintaan ja näin ollen tulisikin huomioida miten lain edellyttämät velvoitteet toteutuvat siirtymäkauden jälkeen organisaation prosesseissa ja palveluissa, joissa käsitellään henkilötietoja. 

Asetus sisältää erityisesti julkisen sektorin osalta paljon kansallista liikkumavaraa. Kun henkilötietoja käsitellään laissa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi tai julkisen vallan käyttöä varten, voidaan kansallisesti määritellä asetuksen vaatimusten soveltuvuus. Lopulliset vaikutukset selviävätkin näin ollen vasta kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Tulevia uudistuksia ovat muun muassa yksilön oikeuksien vahvistuminen, merkittävät hallinnolliset seuraamukset sekä entistä tarkemmat määritelmät erilaisista käsitteistä, kuten suostumus, geneettiset tiedot ja biometriset tiedot. Tietosuoja-asetuksesta seuraa myös rekisterinpitäjille ja henkilötietoja käsitteleville uusia velvollisuuksia ja vastuita. Palveluntarjoajat tulevat asetuksen myötä selkeästi sääntelyn piiriin.

Tutustu koulutukseen: Uusi tietosuoja-asetus - tietosuojasääntelyn uudistus




Hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017


Mitä tämä tarkoittaa hankintayksikön kannalta? Miten hankinnat muuttuvat yritysten näkökulmasta? Tule kuulemaan, minkälaisia muutoksia lakiin on tulossa ja miten niihin on hyvä varautua. Käymme läpi myös uuden ESPD-lomakkeen.
 
Hankintalaki 2017 - hankintalain uudistus
Julkiset hankinnat - tarjoajana julkisissa hankinnoissa




Vuosilomalla sairastumiseen tuli 6 päivän karenssi


Vuosilomalakia on muutettu niin, että työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana, oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen. Karenssipäivät koskevat kuitenkin vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa. Karenssi tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana.

Jos työntekijä sairastuu ennen loman alkamista, työntekijä voi siirtää vuosilomaansa kaikkien sairauspäivien ajalta. Toisin sanoen sairausaikana vuosiloma ei kulu.

Vuosiloma siirtyy ainoastaan työntekijän pyynnöstä. Sairausajalta pitää esittää lääkärintodistus. Siirtopyyntö pitää tehdä lain mukaan viivytyksettä. Hallituksen esityksessä on kannanotto, että ainoastaan loma ajalle osuvat työpäivät annetaan myöhemmin.

Jatkossa lapsen äidille kertyy äitiys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa enintään 156 arkipäivältä. Vastaavasti myös lapsen isälle vuosilomaa kertyy enintään 156 isyys- ja vanhempainrahapäivältä. Samalla työnantajalle maksettavaa vuosilomakustannuskorvausta on pienennetty siten, että korvausta maksetaan vain lakisääteisen vuosiloman ajalta.

Sairausajan karenssi tulee voimaan 1.4.2016 alkaen. Vuosiloman ansaintaa koskevaa muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran kesälomakaudella 2017.  

- Antti Kondelin, KTM, palkkahallinnon asiantuntija, 15.3.2016 -


Loman ansainta ja lomapalkan laskenta -koulutuksessa käsitellään näitä lakimuutoksia ja niiden soveltamista käytännössä.




Kirjanpitolain uudistuksen lähtökohtana hallinnollisten helpotusten säätäminen pien- ja mikroyrityksille

 

Kirjanpitolain muutokset ovat astuneet voimaan 1.1.2016 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Lakiuudistuksen lähtökohtana on EU:n 

antaman tilinpäätösdirektiivin voimaan saattaminen. Merkittävimpänä osana uudistusta pienyrityksen rajoja on nostettu nykyisistä 

merkittävästi. Lisäksi on luotu mikroyritysten luokka, jolle on annettu erityisiä helpotuksia tilinpäätösinformaation osalta. 

Nämä muutokset vaikuttavat siihen, millaisia tietoja eri kokoluokkaan kuuluvalta yritykseltä tilipäätöksessään vaaditaan.

 

Pien- ja mikroyritysten liitetieto- ja muut vaatimukset ovat kevyemmät kuin isojen yritysten. Konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuus on poistettu mikro- ja pienyrityksiltä kaikissa tilanteissa. Uudistettuun lakiin on sisällytetty myös oma säädös olennaisuusperiaatteesta, joka täydentää laissa olevaa oikean ja riittävän kuvan antamisvelvoitetta. Lisäksi kirjanpidon menetelmä ja -säilytyssäännöksiä on muutettu niin, 

että ne eivät ole enää niin teknologia- ja paikkasidonnaisia ja näin vastaavat paremmin nykyisten kirjanpidon toimintamallien vaatimuksia. Näiden muutosten ohella korostetaan kuitenkin kirjausketjun merkitystä.

 

Uutena asiana mahdollistetaan myös pörssiarvopaperien, muiden rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen sekä rahoitusleasingsopimusten IFRS-standardien mukainen käsittely ilman velvollisuutta laatia koko tilinpäätös IFRS-perusteisesti. Myös pääomalainan esittämistapasäännöksiä on uudistettu.


Tutustu koulutukseen: Uusi kirjanpitolaki 2016






Tilaajavastuulain uudistus


Hallitus antoi elokuussa 2014 esityksen eduskunnalle laeiksi tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

työvoimaa käytettäessä annetun lain ja lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta. Lakiuudistuksen käsittely

on päättynyt ja laki astuu voimaan 01.09.2015.


Uudistuksen myötä muun muassa tilaajan selvitysvelvollisuutta on laajennettu ja seuraamusjärjestelmää kiristetty ja

yhdenmukaistettu. Eduskunta on hyväksynyt tilaajavastuulakia ja lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia koskevat uudistukset

ja uudet säännökset tulevat voimaan aikaisintaan muutaman kuukauden kuluttua. Uudistusten tavoitteena on vähentää yrityksille

harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittoja.

 

Lakiuudistuksen myötä tilaajan selvitysvelvollisuutta muutettiin muun muassa sopimuspuolen verovelkatietojen ja eläkevakuuttamista

koskevien tietojen osalta. Lisäksi selvitysvelvollisuutta täydennettiin velvollisuudella selvittää sopimuspuolen lakisääteinen

työterveyshuollon järjestäminen.


Tutustu koulutukseen;
Tilaajavastuulaki pähkinänkuoressa - tilaajan selvitysvelvollisuus




Laatujärjestelmä uuden ISO 9001:2015 standardin pohjalta

ISO 9001 laatustandardi uudistui. Asiakas- ja sidosryhmäsuuntaus korostuu. Dokumentointivaatimukset sekä laajentuivat että selkeytyivät. Riskienhallinnan merkitys toiminnassa ja prosessijohtamisessa korostuu. Vaatimukset ulkoistettujen toimintojen hallinnasta täsmentyivät. Johdon rooli ja sitoutuminen tulee yhä tärkeämmäksi.


Sisäisen auditoinnin merkitys korostuu uuden ISO 9001 ja 14001 standardien myötä. Tehokkaalla auditoinnilla voidaan

sekä tunnistaa muutostarpeet järjestelmissä, että varmistaa suoritetut muutokset.


Tutustu koulutukseen: Laatujärjestelmä uuden ISO 9001:2015 standardin pohjalta

Tutustu koulutukseen: Sisäinen auditointi





Yhdenvertaisuuslaki uudistui - mikä muuttui?

Yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus on tullut voimaan vuoden 2015 alusta. Yhdenvertaisuuslailla on merkittäviä, laaja-alaisia vaikutuksia, jotka ulottuvat myös työelämään. Lain mukaan työnantajilla on velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vuosittaisen suunnitelman pohjalta. Suurissa organisaatioissa voi olla hyödyllistä tehdä eri alaorganisaatioiden erityispiirteet huomioiva suunnitelma. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusnäkökulma linkittyy usein osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa.

Kokonaisuudistus laajentaa merkittävästi yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintäkieltoa ja yhtäältä parantaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa työelämässä. Yhdenvertaisuuden edistäminen on jatkossa entistä selvemmin työnantajan velvollisuus ja yhä useampi taho on velvollinen laatimaan yhdenvertaissuunnitelman.


Tutustu koulutukseen: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus