Vaativat tilanteet palkanlaskennassa

8. - 9.5.2018 9.00 - 16.00

Viimeinen ilmoittautumispäivä 07.05.2018 (13 paikkaa jäljellä)
Perustiedot
Koulutuspaikka
Radisson Blu Oulu, Oulu
Lisätietoja
info@yritysakatemia.fi
Perushinta (ei sis. alv)
990.00 € (ei sis. alv)
Aihealueet
Palkkahallinto
Kaupungit
Helsinki
Tampere
Turku
Jyväskylä
Lappeenranta
Oulu
Joensuu
Kuopio
Seinäjoki
Kuvaus

Tulorekisteri, nollatuntisopimukset ja muut vaihtelevat työajat, viimeaikaiset lakimuutokset ja oikeustapaukset sekä vuosiloma että lomapalkka


Ensimmäisen päivän aamupäivän aikana koulutuksessa käsitellään tulorekisteriä.

Tulorekisteri otetaan käyttöön vuoden 2019 alusta. Työnantaja ilmoittaa palkanmaksuittain kaikki työntekijän palkanmaksua koskevat tiedot tulorekisteriin. Tulorekisteri on erittäin vaikea ja sekava järjestelmä. Muutokset ovat suurempia kuin mitä julkisesti kerrotaan. Tässä esityksessä käsitellään myös ne asiat, mitä viranomaiset eivät halua kertoa.

Miten tulorekisteriin tulee varautua jo vuoden 2018 aikana? Kannattaako työnantajan ilmoittaa tulorekisteriin vain pakolliset tiedot vai myös vapaaehtoiset täydentävät tiedot? Miten luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittaminen muuttuu?

Tulorekisterin tulolajit eivät sisällä kaikkia palkan-laskennan palkkalajeja. Palkkalajit on linkitettävä tulorekisterin tulolajeihin ennen vuodenvaihdetta. Miten eri palkkalajit jatkossa ilmoitetaan?

Tulorekisterin ohjeistuksella ja käytännöillä pyritään muuttamaan myös palkanlaskennan ja jopa palkan määräytymisen perusteita. Milloin kyse on perusteettomasta edusta ja palkan takaisinperinnästä ja milloin bruttopalkan vähennyserästä? Missä tilanteissa palkkaerien ansaintajaksot on ilmoitettava? Miten palkkaennakot ilmoitetaan?

Poissaolotietojen ja työsuhdetta koskevien tietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista, onko niiden antamisesta hyötyä vai haittaa? Voidaanko täydentävät tiedot antaa vain osasta henkilöstöä?

Ensimmäisen päivän iltapäivällä käsitellään ns. nollatuntisopimuksia ja muita vuonna 2018 ajankohtaisia asioita.


Vaihtelevalla työaikaehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa (nollatuntisopimus, kutsuttaessa työhön tuleva, keikkatyöntekijä jne).

Vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä rajoite-taan lakimuutoksilla. Laissa säädetään, missä tilanteissa vaihtelevan työaikaehdon käyttö on kiellettyä. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle arvio missä tilanteissa ja missä määrin työtä on tarjolla. Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkkaan on varmistettu siten, ettei työnantaja pysty yksipuolisesti vaikuttamaan niiden määrään. Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä voi kieltäytyä työvuoroluettelon jälkeen tarjotusta työvuorosta.

Vuoden 2018 alussa tuli voimaan muutamia vero-tusta koskevia muutoksia. Työnantajan kustantama koulutus säädetään verovapaaksi eduksi. Tilapäisen työmatkan aikaraja pitenee kaikissa tapauksissa kolmeen vuoteen. KHO on antanut päätöksen varsinaisen työpaikan käsitteestä, joka vaikuttaa verovapaiden korvausten maksamiseen etätyössä. 

Mitä uusia palkkahallintoon vaikuttavia oikeustapauksia on viime aikoina annettu? Miten EU:n tietosuoja-asetus on otettava huomioon palkkahallinnossa?

Toisen päivän aiheena on vuosiloman ansainta, loman ajankohta ja lomapalkka.

Vuosiloman ansainnassa on olennaista lomakertymä 2 tai 2 ½ arkipäivää kuukaudessa, loman ansaintasäännön valinta ja työssäolon veroinen aika.

Milloin vuosiloma on viimeistään annettava. Kuinka loman ajankohdasta voidaan sopia? Vuosiloma siirtyy, jos työntekijä on sairaana loman aikana.  Miten omavastuuaika rajoittaa loman siirto-oikeutta? Vuosiloman ansainta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta on rajoitettu kuuteen kuukauteen. Miten muutos vaikuttaa loman ansaintaan ja lomapalkan laskentaan?

Vuosiloma siirtymiseen sairaustapauksissa tuli kuuden päivän omavastuu eli karenssi. Laki kuitenkin takaa työntekijälle vähintään 24 päivän vuosiloman. Milloin työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa työkyvyttömyyden vuoksi?

Vuosilomalaissa on kolme yksiselitteistä lomapalkan laskentatapaa. Ne ovat kuukausipalkkaan perustuva lomapalkka, keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkka ja prosenttiperusteinen lomapalkka.

Miten lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan työajan muutostilanteissa? Kuukausipalkkaisen lomapalkka voidaan laskea kokoaikatyön kuukausipalkasta, osa-aikatyön kuukausipalkasta tai prosenttiperusteisesti. Myös tuntipalkkaisen lomapalkan laskennassa on joitakin erityispiirteitä, kun loman ansaintasääntö tai palkkaustapa on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana.


KOULUTUKSEN MUUT PÄIVÄT:

08. - 09.05.2018 Vaativat tilanteet palkanlaskennassa, Oulu
23. - 24.05.2018 Vaativat tilanteet palkanlaskennassa, Helsinki
29. - 30.05.2018 Vaativat tilanteet palkanlaskennassa, Kuopio
06. - 07.06.2018 Vaativat tilanteet palkanlaskennassa, Lappeenranta


Tallenna kalenteritiedosto